”Istuessasikin sinun on hallittava jalkasi” : Naisen kauneusihanne ja kontrolloitu ruumis Hopeapeili-lehdessä vuosina 1936–1938

Tässä tutkielmassa tarkastelen Hopeapeili-lehden tuottamaa naisiin kohdennettua kauneusihannetta ja siihen liitettyjä ruumiin kontrollin tapoja vuosina 1936–1938. Tutkin työssäni minkälaista ulkonäköön kytkettyjä ihanteita Hopeapeilin teksteissä ja kuvissa rakennetaan. Pohdin, millä tavoin ihannetta tuotetaan ruumiillisesti ja ulkonäöllisesti sekä mitä eri merkityksiä kauneudelle lehdessä annetaan. Selvitän, mitä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia arvoja näihin kauneuden merkityksiin liittyy ja miten Hopeapeilin kauneus- ja ruumisdiskurssit näyttäytyvät suhteessa aikansa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin. Alkuperäisaineistoni koostuu Hopeapeili-lehden numeroista, jotka on julkaistu vuosina 1936–1938. Aineistossani on yhteensä 26 lehteä, joissa kussakin on noin 32–68 sivua. Lähestyn aineistoani sekä kuvan että tekstin kattavan lähiluvun avulla. Kulttuurihistoriallisen näkökulman lisäksi tutkielmani nojaa vahvasti sukupuolentutkimukseen ja naistenlehtitutkimukseen, joiden teoreettisia työkaluja hyödynnän analyysissani. Keskeistä tutkielmassani on Susan Bordon esittämä ajatus kauneusihanteiden kytköksistä naisten yhteiskunnallisessa asemassa tapahtuneisiin muutoksiin. Tärkeitä käsitteitä ovat niin ikään kauneusihanne, valta ja sukupuoli. Hopeapeilissä sukupuolitettua kauneusihannetta rakennettiin naisten elämien eri osa-alueiden kautta. Kauneus ei ollut lehdessä vain ulkonäköä koskeva projekti, sillä se ulotettiin ruumiin kontrollin kautta koskemaan elämää laajemminkin. Tutkielmassani keskeiseksi nousi lehden konstruoiman kauneusihanteen naisia kohtaan vaativa ja yksilöä velvoittava luonne, joka sen kautta ulotettiin myös moraalin ja sosiaalisen elämän alueille. Lehden vallankäyttö jää useimmiten piiloon, sillä se näennäisesti asemoi itsensä lukijan puolelle muun muassa luomalla yhteisöllisyyttä. Sen voi kuitenkin paikantaa teksteihin ja kuviin, jotka ilmentävät kulttuurista ajatusta siitä, millainen on 1930-luvun kontekstiin jäljentyvä käsitys kauneudesta ja naiseudesta. Tämä vallankäyttö, jota tehtiin arvottamisen sekä suoraan ruumiiseen ja yksilöön liitettyjen mielikuvien ja vaatimusten tasolla, oli Hopeapeilin kauneusihanteen ytimessä. Esittämänsä ihanteen kautta lehti puki oman aikansa yhteiskunnallisia ja kulttuurisia arvoja helposti omaksuttavaan muotoon. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, jotka antoivat naisille laajemmin toimintamahdollisuuksia julkisen piirissä, aiheuttivat samalla myös sen, että naisten ruumiillisia rajoja valvottiin entistä tiukemmin. Heidän ulkonäköään, pukeutumistaan ja ruumiitaan asetettiin koskemaan toinen toistaan kovempia vaatimuksia. Nämä kauneudenhoidon, ehostautumisen, pukeutumisen, urheilun ja kehon kontrollin kautta ilmennetyt ideaalit pyrkivät pitämään huolen siitä, että naiset olisivat edelleen osa vallitsevaa sukupuolijärjestelmää ja yhteiskuntajärjestystä